“Oli helppo lähteä hakemaan oikeastaan mitä tahansa kevyempää ja itselle vähemmän kuormittavampaa” Luokanopettajien alanvaihdon prosessi ja syyt

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella luokanopettajien alanvaihdon prosessia ja kuvata alanvaihtoon johtaneita syitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu luokanopettajan urakehitystä ja työhyvinvoinnin käsitettä koskevista alaluvuista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia luokanopettajat kertovat luokanopettajakoulutuksesta ja opetustyöstä saaduista kokemuksista sekä niiden yhteydestä alanvaihtoon. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen narratiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta alaa vaihtaneen luokanopettajan puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimuksen aineisto on analysoitu hyödyntäen narratiivien ja narratiivista analyysia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että luokanopettajien alanvaihdon taustalla olivat sekä luokanopettajakoulutuksesta että opetustyöstä saadut kielteiset kokemukset. Luokanopettajakoulutuksen ei koettu tarjoavan riittäviä valmiuksia kohdata työelämää ja sen koettiin jättävän todellisessa opetustyössä tarvittavat osaamisalueet puutteellisiksi. Opetustyössä merkittävästi alanvaihtoon vaikuttavat tekijät jakautuivat tuloksissa viiteen osaan: koulun puutteelliset resurssit, koulun fyysinen työympäristö, työyhteisön tuen vähäisyys, haastava työnhakuprosessi ja työssä uupuminen. Tutkimustulokset osoittavat, että luokanopettajakoulutuksessa, täydennys- ja jatkokoulutuksessa sekä uusien opettajien mentoroinnissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota täsmällisempien valmiuksien takaamiseen ja luokanopettajien työnkuvan keventämiseen